lauantai 23. kesäkuuta 2012

Katsastus lähitulevaisuuteen

Eli ajattelin vähän selventää teitä nyt kesän ja syksyn suunnitelmista, minne mennään ja mitä tehdään.

Aloitetaan lähimmästä, eli Animeconista, mihin en valitettavasti ole tulossa. Mutta coneilkaa te miunkin puolesta!

Sitten Animeconin jälkeisenä viikonloppuna olisi Finncon, mihin ajattelin tuppautua ehkäpä päiväksi. Miksi? Koska coni maksaa itselleni 0e, koska asun kivenheiton (no en nyt kirjaimellisesti mutta verrattuna muihin coneihin joo) päässä conipaikasta, ja itse tapahtuma on ilmainen. Cossia en tule pistämään päälleni koska joo ei ehkä tarvitse edes selittää miksi : D

Sitten tuleekin vähän taustatietoa tälle seuraavalle paketille! Eli tosiaan Amandan kanssa päätettiin joskus viime vuonna että matka WCS karsintoihin tulee tapahtumaan vuonna 2013. Mutta tosiaan ennen sitä H hetkeä piti harjoitella jo parikisaamista, ja operaatio 'etsitään suhteellisen simppelit puvut joille voidaan rakentaa skitti' alkoi. Vaihtoehtoja oli kolme, joista yksi sitten voitti skittigenrensä perusteella, eli blogissani jo huutelema Hyakka Ryouran Samurai Girls (Itse Jyubeina ja Amanda Giseninä). Ensiksi suunnitelma oli mennä Animeconin ryhmäkisaan, mutta tosiaan oma Animeconiin tulo oli tuolloin vielä kysymysmerkki, sekä Amandalla oli ryhmäcosplay tuona päivänä. Joten sitten tulimme siihen lopputulokseen että siirrämme suosiolla skittimme Traconin ryhmäkisaan.

Toi päätös kesti vähän aikaa kunnes eräänä yönä yritin nukkua ja ajatukseni harhailivat sellaiseen asiaan kun:

Tracon 2012
WCS
Jyubei ja Gisen.

PIM sanoi aivot jotka tajusivat että samallahan voitaisiin osallistua WCS:ään, onhan puvut sen verta koreat. Joten käynnistin tietokoneen uudestaan keskellä yötä tarkistaakseni ikäpoliitiikan, ja kaikki nappasi.

Parini suostui ehdotukseen ja tiemme siis viepi syyskuussa WCS:ään. Vaikka menemme sinne vaan, no, 'harjoittelemaan', se ei tarkoita että ottaisimme kisaa vähemmän vakavasti. Tosiaan sijoitusta, saatika voittoa emme odota, mutta täysillä mennään, pukujen pitää olla super ultra hyvin tehdyt, ja skitin pitää olla just eikä melkeen. Joten tällä notella Jyubein kengät menee roskikseen ja aloitetaan kohdasta 0 niiden kanssa, koska vanhat kengät ovat sen verta sotkuisen näköiset että saan tehtyä niistä paljon paremmat.


Myself as Yagyu Jyubei
Saitte ny figukuvan kun normikuva ei halunnu toimia, mutta siis Amanda as Yagyu Gisen

Joten joo, tälläistä sitten siellä. Olen kyllä eri-innoissani siitä että pääsen esittämään skittiä kaksin, saa nähdä miten se onnistuu : D

 Ja sitten ajattelin pyörähtää tässä välissä Assyilla vähän kisailemassa. Koska WCS:än saa mennä puvuilla joilla on jo kisattu, vienkin sitten Jyubein kisailemaan Assyille ennen WCS:ää. Ongelma, luulin sokeasti että Assyt ovat syyskuussa viikko ennen Traconia, mutta ehei, ne onkin jo elokuussa, joka tarkoittaa sitä että Jyubein kasaan pistämiseen on kuukausi ja 12 päivää aikaa, eikä miulla ole oikein mitään jo valmista pukua minkä voisin viedä sinne kisailemaan. Onneksi Jyubei on jo todella hyvässä vauhdissa, enkä näe tätä mission impossiblena. Joten kun Jyubei on kasassa elokuussa, jää minulle aikaa kuukausi tehdä vielä parannuksia Jyubeille, harjoitella skittiä, sekä tehdä Traconin sunnuntaipukuni, Himejima Akeno.

Tällä mennään syksyä kohti, toivottavasti ei tullut liian sekavana x3

Stay cool!

~Hansku


maanantai 18. kesäkuuta 2012

DesuDesuDesu 2/2

Noniin jos nyt kirjoittaisin tämän alta pois että voidaan keskittyä sitten uusiin juttuihin ja jättää vanhat taakse!

Ja haluan nyt aluksi ilmoittaa ihan varmuuden vuoksi sen että EN hae tällä tekstillä minkäänlaista sääliä tai sympatiaa tai yhtään minkäänlaisia 'voi toista ;_;' kommentteja, haluan vaan kirjoittaa teille tämän koska sufferointi tässä on yli 9000 ja ajattelin että tälläistä olisi hauska lukea : D Olen sufferointi kisatekstiä kirjoittanut jo Animeconin puolesta viime vuonna, mutta siinä osat menivät aikalailla toisinpäin, kisa failasi, en minä, mutta nyt Desu sufferoinnissa menee se niin että minä failasin, ei kisa. Eli aloitetaan!

Eli kun palasimme joskus ysin aikaan perjantaina takaisin hotellille, alkoi siitä armoton puvun loppurakennus. Meidän omenahotellihuone oli täydellisen muotoinen skittiharjoituksille mitä suunnittelinkin harjoittelevani heti vaan kun olin saanut puvun kasaan, mutta kappas kummaa kun oli valvottu se maagiset 36 tuntia, kello oli 2:00, puku oli kesken ja esitystä ei oltu vedetty läpi kertaakaan, alkoi siinä olla jo vähän epätoivoinen olo. Tätä hetkeä ennen olin menossa tosissani EC:hen kisailemaan enkä vaan katselemaan paikkoja, mutta ääni kellossa muuttui tuolloin. Ainoa syy miksi en perunut tulemistani oli se, että olen suoraan sanottuna niin vitun huono skiteissä että oikeasti tarvitsen harjoitusta (ei sen takia että lava pelottaisi, tykkään olla lavalla, mutta en vaan osaa mitään teatteriin/ilmasutaitoon liittyviä juttuja, enkä keksi mitään muuta tapaa parantaa tätä kun harjoitus, joten EC:hen matka jatkui). Joten päätin mennä nukkumaan, ei sen takia että olisin väsynyt, olihan miulla ihan kiitettävästi energiajuomaa navan alla, vaan ihan terveyteni takia koska itselläni on niin huono sydän että ei se kestä tuommoista enkä halua saada taas kohtausta sen takia että valvoin liian paljon cosplaypukua tehdessä.



Joten siitä seurasi lauantaiaamu ja valmistautuminen. Maalasin niin monta osaa kun vaan siinä aamulla muilta hommilta kerkesin, ja pakkasin kaikki tavarani kokoon. Ja sitten seurasi episodi kadonneet ketjut. Eli Illualla on olka-armoreissaan ketjua, johon olin valmistellut kiinnityssysteemit ja ketjut, mutta ketjupussi oli nowhere to be found. Siinä sitten kahden silmäparin voimin yritettiin sitä etsiä puolisentuntia mutta eihän sitä mistään löytynyt. Vitut päätti Hansku ja toivoi että joku kangaskauppa olisi auki että saisin käytyä ostamassa satiininauhaa (ja plus olin ottanut rullan satiininauhaa 'mukaan', mutta se oli siellä ketjupussissa joka siis myöhemmin löydettiin odottamassa kotona ompelupöydällä.) ja letittäisin sen ja sanoisin että close enough, pysyy ainakin päällä. Ja niin saimme kaikki kamat kasaan, ja Eurokangas oli matkan varrella ja auki, score! Piristimme myyjän elämää sillä että hän pääsi vihdoinkin näkemään cosplaypukuja livenä, kun sieltä aina niitä kankaita kaikki hakee ja hän näkee pelkästään kuvia valmiista puvuista : D

Pääsimme Sibbetalolle siinä yhdentoistajälkeen, sain kisalappuni, ja menin ulos drybrushaamaan ja lakkaamaan viimeiset armorit jotka sitä tarvitsivat. Siinä vaiheessa huomasin että ei vittujen vittu, pistin loitsukirjan isot rinkulat eri pussiin ja ne sitten jäivät Omenahotellille. JES. Onneksi Amanda oli supersupersuper ihana ja kävi hakemassa ne samalla kun itse viimeistelin pukua, kiitoksia paljon ~

© Joonas Forsell
 Siitä matka jatkui pukuhuoneeseen, ja tilanne oli siinä vaiheessa hyvä. Puku oli melkein päälle pistettävässä kunnossa ja kellokaan ei paljon ollut. Ihanaa on elämä ajatteli Hansku, muttei kauaa. Aika riensi nopeammin kun valo, ja yht'äkkiä kello oli 14:27, ja tuomarointi aika oli itselläni 14:25. Joo, se paniikki kun puku ei ollut edes päällä ja olimme toisella puolella taloa. Siinä vaiheessa se oli vaan hysteerisen kamalaa ja purskahdin nauruun keskellä pukuhuonetta kun Amanda pisti paniikissa viimeisiä armorinosia päälleni. Eikä asiaa auttanut yhtään se, että en tykännyt yhtään näkemästäni. Ei sen takia että puku olisi huono, eikä sen takia että itse olisin ruma, vaan sen takia että puku päälläni oli mielestäni todella ruma eikä sopinut yhtään itselleni, mutta pakko oli vaan ignorrata peilikuva ja jatkaa.

Tärkeimmät kamat messiin ja menoks. Paniikki oli aikamoinen, pukussa oli vaikea kävellä ja tungosta piisasi. Pääsimme bäkkärin ovelle ja the two genious ei tajunnut että ovessa oli ovikello. Joo. Siitähän vasta paniikki iskikin, sisään ei päässyt ja myöhässä oltiin. Päätimme mennä infoon koska Desun info paras info ja sieltä ohjastettiin sisäreitti bäkkärille.

Siinä kun oltiin juoksemassa Metsähallin poikki bäkkärille oli niin semmoinen fiilis että revin puvun pois päältä ja jään tähän itkemään, oli kyllä niin itku kurkussa. Ja sellainen random fakta teille että en ole itkevää tyyppiä, olen itkenyt koko elämäni aikana muusta syystä kun fyysisestä kivusta alle 10 kertaa.(tietysti lasketaan elämästäni se aika jonka muistan). Joten joo, voitte kuvitella minkälainen fiilis oli.

Taisteluhaava on paras. Ja tissit. © Cereniq

Pääsimme kun pääsimmekin bäkkärille jossa ihana Suiggari odotteli ja tsemppasi jatkamaan eteenpäin, kiitoksia paljon ;_; Siitä tietysti piti mennä suoraan tuomarointiin koska olin myöhässä. Kuten jo aikaisemmin sanoin, oloni oli todella ruma, ja itselläni oli nanosekunti aikaa korjata asia ennen tuomarointiin menoa.

Joten joo, tuomarointi ei mennyt hyvin. Itse tuomarointi ei jännittänyt yhtään koska koko kisaurani aikana tuomarit ovat olleet aina ihania, eikä tämä ollut poikkeus. Ihania olitte <3. Mutta en tykännyt yhtään puvusta, en yhtään. Enhän minä siinä sitä pystynyt alkamaan korjailemaan ja kun jälkeenpäin muistelen niin tuomarointi meni niin että katselin omaa pukuani koko ajan ja mietin että ei elämä tää näyttää ihan kamalalta. Hmm, hyvä EC edustaja much? Not.

Tuomaroinnista selvittiin ja seuraavaksi oli aika pistää puku kuntoon ja puuttuvat kynnet paikalleen, ja mennä kuvaukseen. Sain puvun edes jonkimoiseen kuntoon ennen kuvauksia (tai no Amanda sai, kiitoksia tästä : D), mutta en silti tykännyt siitä yhtään. Kuvauksien jälkeen ajattelin että jes, nyt on aikaa rentoutua ja harjoitella vähän esitystä mitä en siis vieläkään ollut mennyt kertaakaan läpi. Juuri kun olimme aloittamassa harjoitusta, Hootti ilmoitti että nyt tai ei koskaan esitysharjoituksiin lavalle. Joten joo, ensimmäinen kerta kun vedin esityksen läpi oli tuolloin. Ja arvatkaas mitä, ei se kamalan huonosti mennyt!

Esitysharjoitusten jälkeen oli sen verran aikaa että saatiin pistettyä puku uudestaan lavakuntoon ja siitä seurasi itse kisa. Kuuntelin pari kertaa vielä esitykseni PSP:ltä läpi että en möhlisi mitään lavalla. Ja sitten kun tuli miun vuoroni lavalle, menin siihen mielentilaan että tätä varten täällä ollaan, nyt oikeasti annetaan kaikkemme.
© Tomi Väisänen

Ja niin minä yritinkin. Yritin niin täysillä mitä vaan itsestäni lähti irti. Olen ihan semityytyväinen esitykseen, mutta päätin kiduttaa itseäni ja katsoa sen jälkeenpäin, ja itse katsominen alkoi jännittämään älyttömästi enemmän kun itse esitys silloin : D Mutta olen tyytyväinen että katsoin, sain siitä jo ideoita miten seuraavia skittejä voisi parantaa, joten sanoisin että aika onnistunut olo oli silloin.

Ja ihan hirmuisesti onnea kaikille sijoittuneille, ansaitsitte kaikki paikkanne! (:


Ja tähän eritys suuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuri kiitos Amandalle joka teki esim. kaiken puolestani koska en pystynyt tekemään mitään 4cm kynsilläni, milloin se oli veden hakua, housujen nostelua, puvun korjaamista, kynsien liimailua, kirjakettingin uudelleen sitomista kolmeenkymmenenteen kertaan ja vaikka mitä. Kiitoksia! ~

Seuraava selvä muistikuva lauantaista on se että makasin sängyllä noin klo 21:00 alaselkä niin kipeänä että en fyysisesti pystynyt liikkumaan ja katselin jotain maailmanhistorian dokumenttia. Mitä tässä välissä tapahtui, en osaa varmuudella yhtään kyllä sanoa.

EC karsintojen piti olla vaan semmoinen että käyn siellä katsastamassa että mitä täällä tapahtuu, ja se olis siinä, sijoitusta tai ei. Mutta kun sunnuntaiaamuna istuin alusvaatteillani suihkunraikkaana pakkailemassa tavaroitani kasaan, tuli sellainen ajatus päähäni kun EC uudestaan. Suurimmalta osalta sen takia että itse peeloilin tänä vuonna niiiiiin paljon että oli jotenkin palava halu lähteä parantamaan omaa kokemustani ja suoritustani. Joten päätin että jos reffikansioni sisältävät semmoisen hahmon jota olen jo halunnut tehdä vähän aikaa ja se olisi EC sopiva, niin joo, sitten mennään.

© Cereniq
Ja kun kotiin pääsin ja reffikansion katsastin, siellähän se vilkuili. Nahkaanpukeutuva taikatyttö jota olen jo halunnut tehdä yli kaksi vuotta, mutta en ole vaan yksinkertaisesti saanut persettäni kangaskauppaan. Joten EC, we shall meet again.


Mutta ajatuksia Illuasta pukuna näin jälkikäteen? Kun katselen kuvia, ei se puku niin idiootilta näytä päälläni mitä silloin peilistä näin. Mutta Illua pukuna oli todella hauska ja ihana tehdä, koska siinä oli niiiin paljon uusia juttuja mitä en ollut ikinä tehnyt, ja rakastan uusien juttujen tekemistä! Mutta ottaisinko nyt samantapaisen puvun mutta yksinkertaisempana? No totta helvetissä. Illuassa oli se vika että siinä vaan oli ihan sairaasti kaikkea eikä aika riittänyt niiden tekemiseen, in fact, puku ei ole vieläkään valmis. Photoshoottia ei siis pidetty koska halusin puvun vaan mahd äkkiä jos päältäni, mutta kyllä mie tuosta haluan kuvia, vaan sillain että puku olisi valmiskin. Joten olen jo nyt tehnyt kynnet loppuun ja korvisten vuoro olisi seuraavana, joten varmaan syksyllä pidän shootin hänelle!

En tainnut sanoa mitään itse kisajärjestelyistä? No olivat ihan sairaan hyvät! Ei oikeastaan yhtään mitään valittamista, Hoothoot on paras! Ja kaikki kisaajat olivat tosi ihania ja kivoja ja bäkkärillä oli mukava tunnelma, kiitos kaikille siitä!

Ja jos joku haluaisi ehkäpä osallistua karsintoihin mutta on vähän kahden vaiheilla niin sanonpa teille tän: osallistukaa! Ihanaa on EC vaikka teksti olikin sufferointia potenssiin miljardi, mutta älkää omista peeloiluistani välittäkö ja pistäkää hahmoa jo ensivuodelle mietintään : D

© Weetu

Mutta nyt unohdetaan nahkataikatyttö syksyyn asti ja nyt nokka kohti uusia haasteita. Uusia syksyllä pidettäviä haasteita. Uusia syksyllä pidettäviä haasteita johon tarvitsee parin että siihen voi osallistua. Niin. HHHMMSS.

Stay cool!

~Hansku

P.S. Ei tehdä tästä näin sufferointipostausta vaan loppukevennykseksi annan teille jotain ihanaa ja pörröistä. Saanko esitellä HanskunCA:n perheen uudet maskotit!



Huurruururu ihanan pörrösiä pikku pupuja <3 Joten te kaikki miun perheeni jäsenet saatte nyt päättää näille kahdelle nimet! Kommentoikaa tuonne alas!


perjantai 15. kesäkuuta 2012

DesuDesuDesu 1/2

Kirjoitetaan ensiksi tämä tylsempi puoli raportista pois ja jätetään se EC raportti mikä ehkä kiinnostaakin jollain tasolla myöhemmäksi. Because I can.

Eli matka Lahteen alkoi kolmen aikoihin Tampereelta ja päätyi ihanaiseen Omenahotelli huoneeseemme jonka olin varannut jo tammikuussa. Huoneen jaoin siis Desuseurani Amandan kanssa, ja huhhei se huone! Kaksi suihkua, ja aivan järkyttävän iso avonainen tila! Me gusta. Frostbiten Omenahuone kun oli ihme minikoirankoppi niin tämä oli jotain luksusta .D


Eli kävimme perjantaina heittämässä tavarat hotellille ja siitä sitten suoraan kipitimme conipaikalle katsomaan Sugiyaman ohjelmaa. Ohjelma oli todella mielenkiintoinen ja odotuksia vastaava, ja oli ihana nähdä Sugiyama livenä koska Naruto sarjana on jotain niiiiiiin tärkeää itselleni ja jos en Narutoa olisi silloin utelijaisuudestani alkanut katsoa, en tätäkään blogia olisi nyt kirjoittamassa.


Ja sitten maagisesti aikahyppäämme sunnuntaiaamuun, koska EC ja oma postaus. Heräsimme suht ajoissa, pakkasimme tavaramme kasaan ja lähdimme Cosplayshootti luennolle. Luento oli tosi tiivis ja hyvä paketti shoottaamisesta, tykkäsin! Sen jälkeen suunnistimme AMV kisaa katsomaan. Kisa oli perusihanuutta, paitsi että äänitasoja ei ollut eri videoiden kesken säädetty kohdilleen, ja jotkut videot olivat sopivan lujalla, mutta sitten jotkut olivat aivan tajuttoman lujalla, ja huomasinkin kun jotkut pitivät korviaan lukossa. Itseäni musiikin kovalla pitäminen ei haitannut, koska tykkään kovasta musiikista, mutta auta armias niitä jotka eivät pidä.

AMV kisan jälkeen hengailimme ja shoottailimme Amandan Sayaa (ja siinä samalla ehkä jotain Frostbite paricossia, onko tämä huono?), joista kuvia on nähtävissä täällä, kunnes tuli aika päättäjäisille. Oli kyllä vähän haikea olo koska tuntui että olin saanut Desuilla vaan sen sunnuntain koska EC (ja siitä lisää myöhemmin). Onneksi Frostbite ja ensvuoden Desu piristi mieltäni kun ajattelin että silloin otan kaiken irti minkä vaan saan!

Ja niin, milloin ne ilmot aukeaa sinne kaks kuukautta kestävälle Desuleirille?

Stay cool!

~Hansku

perjantai 1. kesäkuuta 2012

7 DAYS

See what I did there?

Tästä tulee teille viimeinen päivitys ennen Desuconia! Ehkä Desun jälkeen saan inspiraatioo blogipostauksiin joten odotelkaa niitä sitten siellä, mutta nyt otan hiljaiseloa täältä.

Mutta nyt siis katsastus Illuan mekkoon ja katanaan. Molemmat ovat suhteellisen loppusuoralla joten jeeejee, on vaan esim. koko muu puku vielä tehtävänä xD Hei, eka kesälomaviikko, tässähän on aikaa vaikka muille jakaa! (lolnot)

Eli katanan kanssa kävi niin, että tein jo yhden version suhteellisen pitkälle, mutta sitten huomasin että tukirankana käyttämäni puukepit eivät oikein tarjonneet 115 senttiselle terälle sitä tukea mitä se olisi kaivannut. Joten konsultoin iskää joka hankki ja väänsi kaarevaksi minulle alumiinituen! Onhan se painavampi mutta ei mitään niin painavaa etteikö sitä yhdellä kädellä saa nostettua.

Ja katanan rakennus sujui ihan samanlailla kun Jyubein katanat, joten sieltä voi tiirailla tarkemmin että mitenkös tämä meni kasaan.


Tässä niin katanan numero 1, jonka tilalle tuli katana numero 2.

 Jostain syystä x en ottanut kuvia itse miekan rakentamisesta, joten minulla on vain yksi WIP kuva:



Joka on siis tuon päähärpäkkeen yksityiskohdat. Mutta sitten miltä se nyt näyttää:

Tuosta päästä näätte tuon ihme härpäkkeen





FTW getto nauloilla seinään vaan kiinni! Mutta iskä ei tykänny, ja samalla kun hän teki pikkusiskon autoon uudet renkaat meidän vanhan tuolin tukirangasta, kävi hänelle mielessä että tästä ylijäämä palasesta tulee Hanskulle hieno miekkateline! Ja niin siitä tulikin!


Ylhäällä Sasuken, keskellä Jyubein (Tsuba puuttuu tosin), ja alhaalla Illuan.
Meh so happy ~ :3 Nyt miekkojen ei tarvitse kärvistellä pölyssä tuossa yhdessä nurkassa!

Ja sitten huotran tekoon, joka sujui melkeimpä samanlailla kun Jyubein, tosin vaan pyöreässä muodossa.


Eli jouduin päällystämään solumuovin teipillä, koska paksu tekonahkani oli loppunut ja jouduin ostaan Eurokankaasta uutta, ja heillä ei ollut kun ihan superohutta tekonahkaa ( joka maksoi 20e m :( ), josta paistaa esim. kaikki läpi.



Sitten kun sain huotran päällystettyä tekonahalla, tein tuommoiset ööh suomusysteemit tuonne huotra juureen. Hahmodesingien aatelistoa, eh.



Mutta kuumaliimattu ja tosi härön näköinen pää ei houkuttanut, joten päällystin mokoman Das-massalla. Olen jo paiskonut tuota ympäriinsä ja olen vähän yllättynyt ettei siihen ole tullut yhtäkään säröä! Jes!

Hurdurr olen mutantti skorppiooni ja syön teidän aivot!
Joo on mahtavat jutut joskus kahdelta yöllä cossia tehdessä, suosittelen! Joo mutta siis tämähän on huotraan tulevista koristeista yksi.


Ei, en ketjupolta yöllä cossia tehdessä, sulattelen vaan softiksen reunoja. Kuva taisi olla sufferointia siitä että sytkissä ei ollut kaasua jäljellä :( Siihen tyssäsi cossien tekeminen.


Ei, itselläni ei ole ylimäärästä aikaa maalata puita koristeisiin jotka eivät edes reffikuvassa näy, mutta mutta mutta se halusi puun! SE HALUSI. Nyyh.

Ja tältä huotra näyttää atm, odotellen vielä noiden ihan päässä olevien koristeiden valmistumista. (Kuulostaa vähän siltä että ne maagisesti valmistuisi jossain kaapissa XD Ei, valitettavasti näin ei ole, joudun ihan itse tekemään).







Ei, kyllä me nyt rakkaat lukijani tehdään niin että nyt tyydytte tähän ja pistetään mekko/hiha WIP materiaali toiseen postaukseen jota voi odotella viikonlopun aikana tai ensiviikon alussa.

Mutta tässä vaiheessa sanon ECC kanssakisaajille että hirmuisesti onnea pukujen teossa ja esitysharjoituksissa, kyllä te pystytte siihen! Work hard!!!

Stay cool!

~Hansku