maanantai 18. kesäkuuta 2012

DesuDesuDesu 2/2

Noniin jos nyt kirjoittaisin tämän alta pois että voidaan keskittyä sitten uusiin juttuihin ja jättää vanhat taakse!

Ja haluan nyt aluksi ilmoittaa ihan varmuuden vuoksi sen että EN hae tällä tekstillä minkäänlaista sääliä tai sympatiaa tai yhtään minkäänlaisia 'voi toista ;_;' kommentteja, haluan vaan kirjoittaa teille tämän koska sufferointi tässä on yli 9000 ja ajattelin että tälläistä olisi hauska lukea : D Olen sufferointi kisatekstiä kirjoittanut jo Animeconin puolesta viime vuonna, mutta siinä osat menivät aikalailla toisinpäin, kisa failasi, en minä, mutta nyt Desu sufferoinnissa menee se niin että minä failasin, ei kisa. Eli aloitetaan!

Eli kun palasimme joskus ysin aikaan perjantaina takaisin hotellille, alkoi siitä armoton puvun loppurakennus. Meidän omenahotellihuone oli täydellisen muotoinen skittiharjoituksille mitä suunnittelinkin harjoittelevani heti vaan kun olin saanut puvun kasaan, mutta kappas kummaa kun oli valvottu se maagiset 36 tuntia, kello oli 2:00, puku oli kesken ja esitystä ei oltu vedetty läpi kertaakaan, alkoi siinä olla jo vähän epätoivoinen olo. Tätä hetkeä ennen olin menossa tosissani EC:hen kisailemaan enkä vaan katselemaan paikkoja, mutta ääni kellossa muuttui tuolloin. Ainoa syy miksi en perunut tulemistani oli se, että olen suoraan sanottuna niin vitun huono skiteissä että oikeasti tarvitsen harjoitusta (ei sen takia että lava pelottaisi, tykkään olla lavalla, mutta en vaan osaa mitään teatteriin/ilmasutaitoon liittyviä juttuja, enkä keksi mitään muuta tapaa parantaa tätä kun harjoitus, joten EC:hen matka jatkui). Joten päätin mennä nukkumaan, ei sen takia että olisin väsynyt, olihan miulla ihan kiitettävästi energiajuomaa navan alla, vaan ihan terveyteni takia koska itselläni on niin huono sydän että ei se kestä tuommoista enkä halua saada taas kohtausta sen takia että valvoin liian paljon cosplaypukua tehdessä.



Joten siitä seurasi lauantaiaamu ja valmistautuminen. Maalasin niin monta osaa kun vaan siinä aamulla muilta hommilta kerkesin, ja pakkasin kaikki tavarani kokoon. Ja sitten seurasi episodi kadonneet ketjut. Eli Illualla on olka-armoreissaan ketjua, johon olin valmistellut kiinnityssysteemit ja ketjut, mutta ketjupussi oli nowhere to be found. Siinä sitten kahden silmäparin voimin yritettiin sitä etsiä puolisentuntia mutta eihän sitä mistään löytynyt. Vitut päätti Hansku ja toivoi että joku kangaskauppa olisi auki että saisin käytyä ostamassa satiininauhaa (ja plus olin ottanut rullan satiininauhaa 'mukaan', mutta se oli siellä ketjupussissa joka siis myöhemmin löydettiin odottamassa kotona ompelupöydällä.) ja letittäisin sen ja sanoisin että close enough, pysyy ainakin päällä. Ja niin saimme kaikki kamat kasaan, ja Eurokangas oli matkan varrella ja auki, score! Piristimme myyjän elämää sillä että hän pääsi vihdoinkin näkemään cosplaypukuja livenä, kun sieltä aina niitä kankaita kaikki hakee ja hän näkee pelkästään kuvia valmiista puvuista : D

Pääsimme Sibbetalolle siinä yhdentoistajälkeen, sain kisalappuni, ja menin ulos drybrushaamaan ja lakkaamaan viimeiset armorit jotka sitä tarvitsivat. Siinä vaiheessa huomasin että ei vittujen vittu, pistin loitsukirjan isot rinkulat eri pussiin ja ne sitten jäivät Omenahotellille. JES. Onneksi Amanda oli supersupersuper ihana ja kävi hakemassa ne samalla kun itse viimeistelin pukua, kiitoksia paljon ~

© Joonas Forsell
 Siitä matka jatkui pukuhuoneeseen, ja tilanne oli siinä vaiheessa hyvä. Puku oli melkein päälle pistettävässä kunnossa ja kellokaan ei paljon ollut. Ihanaa on elämä ajatteli Hansku, muttei kauaa. Aika riensi nopeammin kun valo, ja yht'äkkiä kello oli 14:27, ja tuomarointi aika oli itselläni 14:25. Joo, se paniikki kun puku ei ollut edes päällä ja olimme toisella puolella taloa. Siinä vaiheessa se oli vaan hysteerisen kamalaa ja purskahdin nauruun keskellä pukuhuonetta kun Amanda pisti paniikissa viimeisiä armorinosia päälleni. Eikä asiaa auttanut yhtään se, että en tykännyt yhtään näkemästäni. Ei sen takia että puku olisi huono, eikä sen takia että itse olisin ruma, vaan sen takia että puku päälläni oli mielestäni todella ruma eikä sopinut yhtään itselleni, mutta pakko oli vaan ignorrata peilikuva ja jatkaa.

Tärkeimmät kamat messiin ja menoks. Paniikki oli aikamoinen, pukussa oli vaikea kävellä ja tungosta piisasi. Pääsimme bäkkärin ovelle ja the two genious ei tajunnut että ovessa oli ovikello. Joo. Siitähän vasta paniikki iskikin, sisään ei päässyt ja myöhässä oltiin. Päätimme mennä infoon koska Desun info paras info ja sieltä ohjastettiin sisäreitti bäkkärille.

Siinä kun oltiin juoksemassa Metsähallin poikki bäkkärille oli niin semmoinen fiilis että revin puvun pois päältä ja jään tähän itkemään, oli kyllä niin itku kurkussa. Ja sellainen random fakta teille että en ole itkevää tyyppiä, olen itkenyt koko elämäni aikana muusta syystä kun fyysisestä kivusta alle 10 kertaa.(tietysti lasketaan elämästäni se aika jonka muistan). Joten joo, voitte kuvitella minkälainen fiilis oli.

Taisteluhaava on paras. Ja tissit. © Cereniq

Pääsimme kun pääsimmekin bäkkärille jossa ihana Suiggari odotteli ja tsemppasi jatkamaan eteenpäin, kiitoksia paljon ;_; Siitä tietysti piti mennä suoraan tuomarointiin koska olin myöhässä. Kuten jo aikaisemmin sanoin, oloni oli todella ruma, ja itselläni oli nanosekunti aikaa korjata asia ennen tuomarointiin menoa.

Joten joo, tuomarointi ei mennyt hyvin. Itse tuomarointi ei jännittänyt yhtään koska koko kisaurani aikana tuomarit ovat olleet aina ihania, eikä tämä ollut poikkeus. Ihania olitte <3. Mutta en tykännyt yhtään puvusta, en yhtään. Enhän minä siinä sitä pystynyt alkamaan korjailemaan ja kun jälkeenpäin muistelen niin tuomarointi meni niin että katselin omaa pukuani koko ajan ja mietin että ei elämä tää näyttää ihan kamalalta. Hmm, hyvä EC edustaja much? Not.

Tuomaroinnista selvittiin ja seuraavaksi oli aika pistää puku kuntoon ja puuttuvat kynnet paikalleen, ja mennä kuvaukseen. Sain puvun edes jonkimoiseen kuntoon ennen kuvauksia (tai no Amanda sai, kiitoksia tästä : D), mutta en silti tykännyt siitä yhtään. Kuvauksien jälkeen ajattelin että jes, nyt on aikaa rentoutua ja harjoitella vähän esitystä mitä en siis vieläkään ollut mennyt kertaakaan läpi. Juuri kun olimme aloittamassa harjoitusta, Hootti ilmoitti että nyt tai ei koskaan esitysharjoituksiin lavalle. Joten joo, ensimmäinen kerta kun vedin esityksen läpi oli tuolloin. Ja arvatkaas mitä, ei se kamalan huonosti mennyt!

Esitysharjoitusten jälkeen oli sen verran aikaa että saatiin pistettyä puku uudestaan lavakuntoon ja siitä seurasi itse kisa. Kuuntelin pari kertaa vielä esitykseni PSP:ltä läpi että en möhlisi mitään lavalla. Ja sitten kun tuli miun vuoroni lavalle, menin siihen mielentilaan että tätä varten täällä ollaan, nyt oikeasti annetaan kaikkemme.
© Tomi Väisänen

Ja niin minä yritinkin. Yritin niin täysillä mitä vaan itsestäni lähti irti. Olen ihan semityytyväinen esitykseen, mutta päätin kiduttaa itseäni ja katsoa sen jälkeenpäin, ja itse katsominen alkoi jännittämään älyttömästi enemmän kun itse esitys silloin : D Mutta olen tyytyväinen että katsoin, sain siitä jo ideoita miten seuraavia skittejä voisi parantaa, joten sanoisin että aika onnistunut olo oli silloin.

Ja ihan hirmuisesti onnea kaikille sijoittuneille, ansaitsitte kaikki paikkanne! (:


Ja tähän eritys suuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuri kiitos Amandalle joka teki esim. kaiken puolestani koska en pystynyt tekemään mitään 4cm kynsilläni, milloin se oli veden hakua, housujen nostelua, puvun korjaamista, kynsien liimailua, kirjakettingin uudelleen sitomista kolmeenkymmenenteen kertaan ja vaikka mitä. Kiitoksia! ~

Seuraava selvä muistikuva lauantaista on se että makasin sängyllä noin klo 21:00 alaselkä niin kipeänä että en fyysisesti pystynyt liikkumaan ja katselin jotain maailmanhistorian dokumenttia. Mitä tässä välissä tapahtui, en osaa varmuudella yhtään kyllä sanoa.

EC karsintojen piti olla vaan semmoinen että käyn siellä katsastamassa että mitä täällä tapahtuu, ja se olis siinä, sijoitusta tai ei. Mutta kun sunnuntaiaamuna istuin alusvaatteillani suihkunraikkaana pakkailemassa tavaroitani kasaan, tuli sellainen ajatus päähäni kun EC uudestaan. Suurimmalta osalta sen takia että itse peeloilin tänä vuonna niiiiiin paljon että oli jotenkin palava halu lähteä parantamaan omaa kokemustani ja suoritustani. Joten päätin että jos reffikansioni sisältävät semmoisen hahmon jota olen jo halunnut tehdä vähän aikaa ja se olisi EC sopiva, niin joo, sitten mennään.

© Cereniq
Ja kun kotiin pääsin ja reffikansion katsastin, siellähän se vilkuili. Nahkaanpukeutuva taikatyttö jota olen jo halunnut tehdä yli kaksi vuotta, mutta en ole vaan yksinkertaisesti saanut persettäni kangaskauppaan. Joten EC, we shall meet again.


Mutta ajatuksia Illuasta pukuna näin jälkikäteen? Kun katselen kuvia, ei se puku niin idiootilta näytä päälläni mitä silloin peilistä näin. Mutta Illua pukuna oli todella hauska ja ihana tehdä, koska siinä oli niiiin paljon uusia juttuja mitä en ollut ikinä tehnyt, ja rakastan uusien juttujen tekemistä! Mutta ottaisinko nyt samantapaisen puvun mutta yksinkertaisempana? No totta helvetissä. Illuassa oli se vika että siinä vaan oli ihan sairaasti kaikkea eikä aika riittänyt niiden tekemiseen, in fact, puku ei ole vieläkään valmis. Photoshoottia ei siis pidetty koska halusin puvun vaan mahd äkkiä jos päältäni, mutta kyllä mie tuosta haluan kuvia, vaan sillain että puku olisi valmiskin. Joten olen jo nyt tehnyt kynnet loppuun ja korvisten vuoro olisi seuraavana, joten varmaan syksyllä pidän shootin hänelle!

En tainnut sanoa mitään itse kisajärjestelyistä? No olivat ihan sairaan hyvät! Ei oikeastaan yhtään mitään valittamista, Hoothoot on paras! Ja kaikki kisaajat olivat tosi ihania ja kivoja ja bäkkärillä oli mukava tunnelma, kiitos kaikille siitä!

Ja jos joku haluaisi ehkäpä osallistua karsintoihin mutta on vähän kahden vaiheilla niin sanonpa teille tän: osallistukaa! Ihanaa on EC vaikka teksti olikin sufferointia potenssiin miljardi, mutta älkää omista peeloiluistani välittäkö ja pistäkää hahmoa jo ensivuodelle mietintään : D

© Weetu

Mutta nyt unohdetaan nahkataikatyttö syksyyn asti ja nyt nokka kohti uusia haasteita. Uusia syksyllä pidettäviä haasteita. Uusia syksyllä pidettäviä haasteita johon tarvitsee parin että siihen voi osallistua. Niin. HHHMMSS.

Stay cool!

~Hansku

P.S. Ei tehdä tästä näin sufferointipostausta vaan loppukevennykseksi annan teille jotain ihanaa ja pörröistä. Saanko esitellä HanskunCA:n perheen uudet maskotit!



Huurruururu ihanan pörrösiä pikku pupuja <3 Joten te kaikki miun perheeni jäsenet saatte nyt päättää näille kahdelle nimet! Kommentoikaa tuonne alas!


13 kommenttia:

  1. Oi juma mikä soppa sulla oli tossa.. mutta onneks kaikki sit loppujen lopuksi ei mennyt niin hullusti. :'D En tiedä tota hahmoa mutta pakko sanoa että on kyllä tosi komee puku! (vaikka en livenä muista nähneeni Desussa, oh well)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuossa oli kyllä aikamoinen liemi.. mutta all ended up well : D Joo Illua on 'vähän' underground Final Fantasy pelistä (Tactics A2), tuskimpa enempää kun 5 % conista tiesi mikä hahmo kyseessä XD Mutta kiitoksia! Joo pidin pukua päällä tasan tuon kisa-ajan, joten ei ihmekkään jos et nähnyt :p

      Poista
  2. Jännä lukia tätä tekstiä, koska näin ennen jälkeen kisan minusta sinulla ja Queen's Bladella oli hienoimmat puvut ja setit koko kisassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. o.o Nyt vedit sanattomaksi, koska olin ihan varma että sinä voitat! Kun ne julkisti voittajia niin sanoin ääneenkin siinä ykkösen kohdalla että Rullarinkeli voittaa! Olisit ehdottomasti ansainnut edes sijoituksen, oli nimittäin niin hieno puku ja esitys! Mutta kiitoksia kumminkin ~

      Poista
    2. Voi tämä vetää kyllä minut sanattomaksi ;_; Ollaan bäkkärillä nähtävästi ajateltu ihan ristiin :D

      Poista
  3. sulla oli tuo cossi kyllä uskomaton :D Oon stalkannu Illuan kehittymistä ja itse en olisi tällaseen projektiin lähtenyt näin lyhyellä ajalla, rohkee ja hieno veto :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Omakin pukusi oli kyllä todella upea ~ Joo Illua oli hullusasteella jotain aivan käsittämätöntä, taputan itseäni kyllä päähän että tämmöinen saatiin edes jotenkuten kasaan xDD

      Poista
    2. Kiitos! ja taputuksia päähän myös täältä :D
      itselleni gakupo oli tähän asti vaikein sen alla olevan koko puvun takia joten nyt on vuorossa vähän yksinkertaisempi Megurine Luka :D

      Poista
  4. Haha, Murphyn laki, kun kaikki mikä voi mennä pieleen menee pieleen :D asiasta postilaatikkoon, katoin sun blogin inspiroimana Samurai Girlsin. Hetki sitten katoin viimesen jakson ja pakko sanoa että vittu mitä paskaa! Miten tollanen sarja voi loppua noin, jotenkin tönkösti! Olin ihan että mitä helvettiä ton koko eeppisen loppubattlen ajan ja loppuratkasu oli musta todella facepalm :D Mut hei, parempi onni seuraavissa coneissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha indeed, indeed. Hahah voi ei, blogini on inspiroinut katsomaan huonoa animea XDD Mutta ei ainakaan ollut ihan tajuttoman huono kun loppuun katsoit : D (tai sitten olet kuin minä ja katsot ihan minkä tahansa kuran loppuun asti kun olet kerta aloittanutkin XD). Ite en tosiaan Samurai Girlssistä muista juonellisesti juuri yhtään_mitään, koska sarja tuli tosiaan katsottua silloin kun se ekaa kertaa tuli, eli tosiaan syksy/talvella 2010. Ainoa juttu minkä siitä muistan että oli pakko tehdä kaikki puvut koska ihanuutta ~ Voi olla että animen tekijät teki perinteiset ja keksi oman lopun, jos manga vielä jatkuu? Ei mitään hajua koska en ole alkuperäisteokseen tutustunut mutta siinäpä yksi teoria xD Pitää tuo sarja tosiaan kyllä katsoa tämän kesän aikana uudestaan koska Uudet Syksyllä Pidettävät Haasteet TM. : D

      Jep, vannon käsi sydämellä ettei pukujen kanssa mene enään näin tiukalle!

      Poista
    2. Kurateoria pitää paikkansa mun kohdalla :D vaikeeta lopettaa kesken vaikka olis millanen shaisse kyseessä. Ellei nyt ihan susihuono oo :D

      Poista
  5. Hansku, nättihän sinä oot tuossa(kin) puvussa! Tykkäilen tosta tissi-kuvasta paljon. ...Niin siis kuvakulman ja sun kivan ilmeen takia! :D

    Aika tuskasen tienhän sä tuolla conissa oot kokenut, mutta mun on pakko todeta, että oon kettu-repolaisen ylpee susta, että menit kuitenkin ja vedit jutun läpi!

    Ja voi perse noi puput! ;_; Toi harmaa on salee Hömötiainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon .D Joo musta tuntuu et toi 'yhyy oon ruma' johtui vaan siitä stressin määrästä, jos miinustetaan että derpaan 95% noista lavakuvista niin en mie pahalta näytä x3 Hihiihi tissit o paras

      Indeed indeed, never again. Siis never again tollasta stressiä mitä itselleni aiheutin, huhhei. Mutta Desu on niin ihana coni että ei tollanen tunnu missää ;_; Niin ja en edes kauheesti failannu lavalla mieti sitä!

      Eiks oo ihquja!!!!! Aaaa kuolen <3 Parhaat pääsiäsmunayllätykset ikinä ~

      Poista